En oikein tunne jalkojani. Seison shortsinlahkeitani myöten Kolin kylän kylmässä purossa. Yritän olla liikkumatta, jotta veden pinta ei aaltoilisi luonnottomasti. Se on vaikeaa. Lihakset tärisevät ja jalan alla on liukas kivi.
Portugalilaisen Fernando Pessoan (1888‒1935) proosateosta Livro do Desassossego (1982) pidetään hänen pääteoksenaan, jonka luin viime toukokuussa vieraillessani kirjailijan synnyin- ja kotikaupungissa Lissabonissa.
”Kukaan ei tiedä paremmin kuin sinä, viisas Kublai, ettei koskaan saa sekoittaa kaupunkia sanoihin jotka kuvaavat sitä. Ja kuitenkin molempien välillä on yhteys.”
Italo Calvino: Näkymättömät kaupungit
Sänky on isänisäni tekemä. Tai siltä se ainakin näyttää. Isänäitini nukkui sängyssä koko elämänsä ajan, mustan kuusen varjossa, Suonpäässä, sopiva nimi kylälle, josta tuli koti evakkomatkan jälkeen.