Jäätyminen

Kaija Rantakari 5.1.2019

Kaija Rantakarin runokollaasityö Jäätyminen.

Neljä ratsastajaa 2: Tahdon murskatappio (katkelma)

Jaakko Yli-Juonikas 29.11.2018

”Oikea talvi.” Tätä ne jaksoivat hokea ja hehkuttaa. Etelä-Suomeen oli saatu ”ensimmäinen oikea talvi kymmeneen vuoteen”.

Lajien välissä on jotain muuta – pääkirjoitus

vsluoma-aho 15.10.2018

Uudistuneen Noesiksen viides numero ”Lajien välisyys” on ollut jo tovin luettavissa, joten viimein koittaa myös pääkirjoituksen aika.

Pisaroita huojuvan jumaluuden maljasta

Erkka Filander, Kristian Blomberg 27.9.2018

Ollen keskusteluissa ilmenneitä huomioita Bargellon museossa; ennen, jälkeen ja äärellä Michelangelon Bacchus-patsaan 10.-11.10.2013, 15.-19.4.2016 ja 19.11.2017

Pelikäsikirjoittamisen vaikea taito

Paavo Kässi 20.9.2018

Mielikuvien tasolla jokaisella meistä on käsitys siitä, mikä käsikirjoittaja on.

Ystävyys, jossa ei ole mitään kerrottavaa

Joonas Säntti 12.9.2018

[T]he story of men and women, for me, was ultimately a story of war, to the extent that I wondered sometimes whether I had an actual horror of peace,

AJATUKSIA KUUDESTA ÄÄNIRUNOSTA — SOUND POETRY NIGHT VAPAAN TAITEEN TILASSA 21.4.2018

Lauri Wuolio 21.8.2018

I really wanted to work with voice in this score, because it is a ﬁlm that’s so much about language.

Muistiinpano: Roland Barthesin Vita Nova

Juha-Pekka Kilpiö 15.4.2018

Toukokuussa 1976 Barthes valittiin, Foucault’n myötävaikutuksella, kirjallisen semiologian professoriksi Collège de Franceen.

Sähköklubi #14: Lunta ja flamencoa

Penjami Lehto 22.12.2017

me etsimme öisin tuoksuvia kukkia

– Salla Partala, 12.12.2017, Vakiopaine

Sähköklubi #13: ”Onks teillä kuuma?”

Penjami Lehto 21.11.2017

tärkein muoto on se jonka värähtely synnyttää
– Kaija Rantakari, 14.11.2017, Vakiopaine

Runopaikka-metodista ja paikkasidonnaisesta runoudesta

Tarja Hallberg 24.10.2017

En oikein tunne jalkojani. Seison shortsinlahkeitani myöten Kolin kylän kylmässä purossa. Yritän olla liikkumatta, jotta veden pinta ei aaltoilisi luonnottomasti. Se on vaikeaa. Lihakset tärisevät ja jalan alla on liukas kivi.

Proosallinen johdanto runoilija Pessoan kotikaupunkiin

Jouni Tossavainen 24.10.2017

Portugalilaisen Fernando Pessoan (1888‒1935) proosateosta Livro do Desassossego (1982) pidetään hänen pääteoksenaan, jonka luin viime toukokuussa vieraillessani kirjailijan synnyin- ja kotikaupungissa Lissabonissa.

noesis

puhetta teksteistä